Taustaa

Tokokisoissa harrastuksen alkutaipaleella, kuvassa kirjoittaja kera koiransa

Koiraharrastus tuli hevosharrastuksen tilalle 80-luvun lopussa. Ensimmäisen lemmikkieläimen virkaa toimitti originellin nimen saanut ”Kissi” 😉 joka taisi luulla olevansa enemmän koira kuin kissa. Bette-rottweiler tuli vuonna 1989, Beten kanssa tutustuttiin erilaisiin koiraharrastuksiin, joista toko ja pk-lajit olivat eniten se ”meidän juttu”. Debi-whippet hankittiin vuonna 1990 Betelle seuraneidiksi, mutta kuten whippet-ihmiset tietävät, ”you can’t have just one”… Niinpä Debin jälkeen whippettejä on ollut useampia. Olemme kasvattaneet kaksi whippet-pentuetta, ensimmäinen syntyi vuonna 1994 ja jälkimmäinen 1998.  Whippetien kanssa olemme harrastaneet lähinnä näyttelyitä, osan kanssa hyvälläkin menestyksellä. Tällä hetkellä meillä on enää yksi koira, Sissi-whippet.

Jouluna 2012 siperiankissa Ville tuli täyttämään avoinna olleen kissan paikan 🙂 Kesäkuussa 2014 Ville sai kissamaista seuraa, kun haimme siperiankissa Artturin Raahesta.  Kissakaksikon elämää seuratessa olen voinut heittää romukoppaan käsitykseni, että kissa elelisi mieluummin erakkona. Kissoista on kovasti seuraa toisillensa ja niin paljon puuhaavat keskenänsä, että vaikea olisi samaan aktiviteettimäärään päästä ihmisvoimin 🙂

90-luvulla kävin kasvattajan peruskurssin sekä erilaisia koulutusohjaajakursseja (SPKL ja SKL). Tokokisoihin antoi perspektiiviä myös liikkeenohjaajana toimiminen. Yhdistystoiminta eri aktiviteetteineen on tullut tutuksi koiraharrastusten kautta. Suomen Rottweileryhdistyksen alaosastotoiminnassa tarjosi mukavaa tekemistä mm. koulutusohjaajana toimiminen ja erilaisten tapahtumien järjestelyissä mukana oleminen. Whippet-Harrastajissa vierähti vuosi jos toinenkin kahden vuosikymmenen aikana, mm. nettisivujen ylläpitäjänä ja jäsenlehden päätoimittajana. Whippet-Harrastajien minulle vuonna 2012 myöntämä kultainen ansiomerkki lämmittää kovasti mieltä, kiitos yhdistykselle huomioimisesta 🙂

Marita