|
Marita Furu, julkaistu: Vaasan kennelpiirin
julkaisu Jägarens Årsbok 1997-1998
Vinttikoirat - nuo olemukseltaan ylväät ja ryhdikkäät
olennot kätkevät aristokraattisen kuorensa alle monien
mahdollisuuksien koiran. Vinttikoiran ominaisuuksiin kuuluvat
olennaisesti nopeus, virtaviivainen, kapea rakenne sekä
näköaistin käyttö saalistustilanteessa. Nopeudesta kertonee
se, että jotkut vinttikoirarodut saavuttavat 80 km nopeuden 30
sekunnissa. Rekisteröintimäärien perusteella suosituimmiksi
roduiksi nousevat whippet, irlanninsusikoira ja borzoi.
Monia harrastusmahdollisuuksia
Vinttikoirien monipuolisuutta kuvaa hyvin se, että ryhmän
pienimpien (italianvinttikoira, alle 40 cm) ja suurimpien
(irlanninsusikoira, yli 71 cm) kanssa voi harrastaa täysin samoja
asioita. Suosituimmat harrastusmuodot ovat näyttelyt, rata- ja
maastojuoksut. Muutama vinttikoiranomistaja on uskaltautunut
koiransa kanssa myös tottelevaisuuskokeisiin ja agilityyn,
menestystäkin saavuttaen.
Näyttelykoirina vinttikoiramme ovat kansainvälisestikin
korkeaa tasoa. Mm. suomalaiset afgaanit ja salukit ovat
kansainvälisillä palstoilla saaneet eniten tilaa, kun on ollut
kyse parhaista koirista. Suomalaiset Euroopan- ja
Maailmanvoittajat ovat nykyäänkin enemmänkin sääntö kuin
poikkeus. Yleisesti näyttelykehissä vinttikoirissa viehättää
niiden virtaviivainen, sopusuhtainen ja ylväs olemus, kakun
kuorruttaa rauhallinen ja hyvä käytös.
Vinttikoirien juoksukilpailut saivat alkunsa Englannissa pari
sataa vuotta sitten, englantilaisten kilpailuinnosta ja
vedonlyöntihalusta johtuen. Täällä Suomessa ensimmäiset
ratajuoksukilpailut pidettiin 50-luvun alussa, ensimmäinen
asianmukainen rata valmistui 60-luvun lopulla Mikkeliin. Nykyään
ratoja löytyy Turusta, Hyvinkäältä, Tampereelta, Helsingistä,
Oulusta ja uusin Oravikoskelta. Radalla vinttikoirat juoksevat
enintään kuuden koiran ryhmissä joko 280 metrin tai 480 metrin
matkoja, jokaisella tavoitteena saavuttaa viehe ensimmäisenä.
Ratajuoksustartteja tehtiin viime vuonna yhteensä 1731
kappaletta, joista yli tuhannesta vastasivat whippetit. Kuvaavaa
ratajuoksuharrastajille on se, että samat ihmiset osallistuvat
koirineen yhtälailla Helsingin kuin Oulunkin kilpailuihin!
Maastojuoksuharrastus sai alkunsa 70-luvulla, viralliseksi
koemuodoksi se tuli vuonna -88. Maastossa koirat juoksevat
pareittain koneellisesti vedetyn vieheen perässä.
Mielenkiintoiseksi maastojuoksut tekee se, että viehe kulkee
mutkittelevalla 300-500 metriä pitkällä radalla hyvinkin
erilaisissa maastoissa. Kulloisenkin radan suunnittelee ko.
kilpailun ratamestari, rata on siis jokaisella kilpailukerralla
erilainen. Maastojuoksusuoritusten arvostelussa vaikuttaa koiran
innokkuus, kestävyys ja kyky juosta. Vuonna 1996 nähtiin
yhteensä 2746 maastojuoksustarttia. Maastojuoksua harrastetaan
innokkaasti milteinpä koko Suomessa, eron ratajuoksuharrastukseen
tekee harjoittelumahdollisuuksien helpompi järjestäminen.
Sekä rata- että maastojuoksukilpailuissa juostaan vuosittain
SM-kilpailut ja lisäksi radalla arvokilpailuja ovat
Tähtisprintterijuoksut, Derby ja Kuninkuusjuoksut. Vuonna 1994
pidettiin Helsingissä, Tuomarinkartanon radalla
maailmanmestaruuskilpailut. Käyttövalionarvoja saavutetaan sekä
maastosta että radalta koiran täyttäessä tietyt kriteerit.
Vinttikoiraroduista löytyy myös harvinaisempia kolmoisvalioita,
eli koira on muotovalio sekä käyttövalio maastosta että
radalta.
Pennusta juoksijaksi
Mikäli pennusta suunnitellaan rata- tai maastojuoksijaa,
aloitetaan sen opetus jo pentuaikana. Pennun saalistusviettiä
herätellään vieheellä, vaikkapa vanhalla villasukalla… Tosin
useimmilla vinttikoirilla saalistusviettiä löytyy riittävästi
ilman pentuaikojen opetustakin. Tästä moni vinttikoiran omistaja
on täysin vakuuttunut koiransa lähdettyä jäniksen tai jonkun
muun nopeasti pakenevan perään. Pennun kasvettua siirrytään
radalle tai maastoharjoituksiin, missä sitä kiihotetaan
vieheellä ja annetaan sen juosta pieniä matkoja yksin vieheen
perässä. Tärkeintä nuoren koiran opetuksessa lienee, ettei sen
"ruokahalua" sammuteta liiallisella harjoittelulla.
Kerta viikossa on varmasti tarpeeksi. Koiran osoitettua
viehevarmuutensa juoksemalla yksin varmasti ja innokkaasti,
otetaan kaveriksi rutinoitunut, viehevarma koira. Loppu sujuukin
yleensä ilman ongelmia. Kun vielä opetuksen alkuvaiheessa
muistaa, ettei anna koirallensa vääriä mielleyhtymiä
harjoituspaikasta (vrt. koirapuisto), on lopputuloksena
viehevarma, innokkaasti juokseva vinttikoira. Kun on kyse
juoksevasta koirasta, täytyy sen peruskuntokin olla kohdallaan.
Sohvalla löhöillyt koira ei varmasti jaksa motivoitua
juoksutreeneistä, jos sen kunto ei kestä harjoittelua.
Vinttikoiran kuntoharjoittelussa pätee samat säännöt kuin
muidenkin urheilukoirien harjoittamisessa, peruskunto tehdään
talvella ja nopeutta haetaan keväällä vaihtelevalla
harjoittelulla. Ruokintakin täytyy ajatella kohdalleen, nollasta
kahdeksaankymppiin puolessa minuutissa polttaa muutakin kuin
kertyneitä kaloreita.
Yhä useampi juoksuharrastaja huolehtii koiransa oikeanlaisesta
lihashuollosta. Verryttelyt ja venyttelyt ennen ja jälkeen
juoksusuorituksia pitävät koiran kunnossa eläkeikään saakka.
Monet vinttikoirat nauttivat juoksemisesta ja kiihdytyksistä
ulkoilujen yhteydessä siinä määrin, että lihashuolto ja
hieronta kuuluvat myös päivittäisiin hoitorutiineihin.
Paikallinen toiminta
Juoksutoiminnan kattojärjestönä Suomessa toimii Suomen
Vinttikoiraliitto. Vinttikoiraliiton alaiset paikallisyhdistykset
järjestävät monella paikkakunnalla erilaista
vinttikoiratoimintaa, aina harjoituksista virallisiin
kilpailuihin. Vaasan kennelpiirin alueella toimii yksi
vinttikoiria harrastava yhdistys, Lakeuden Vinttikoiraharrastajat
ry. Yhdistys täyttää tänä vuonna 10 vuotta ja se perustettiin
vuonna -87 palvelemaan pohjalaista vinttikoiratoimintaa. Jäseniä
yhdistyksessä on kennelpiirin pohjoisosasta aina eteläisimpään
kärkeen. Toiminta onkin ollut varsin aktiivista, vuonna -93
yhdistys järjesti Suomen Mestaruus -maastojuoksukilpailut ja
vuonna -95 kansainväliset maastojuoksukilpailut. Yhdistys
järjestää vinttikoiraharrastajille läpi vuoden erilaista
toimintaa, maastojuoksuharjoituksista kilpailuihin, open showsta
kerhoiltoihin.
|
